Árka buktojuvvo tempelii
1 Salomo rávkkai dasto lusas Jerusalemii Israela vuorrasiid ja buot Israela čearddaid ja sogaid oaivámuččaid. Sii galge buktit Hearrá lihtuárkka Sionis, Davida gávpogis. 2 Buot israellaččat čoagganedje gonagas Salomo lusa etanimmánu, jagi čihččet mánu, basiide. 3 Go buot Israela vuorrasat ledje boahtán, de báhpat loktejedje Hearrá árkka sajistis. 4 Sii gudde tempelii Hearrá árkka, almmustusgoađi ja buot goađi bassi gálvvuid. Báhpat ja levilaččat gudde buot daid. 5 Gonagas Salomo ja oppa Israela searvegoddi mii lei čoagganan su lusa, čužžo árkka ovddas ja oaffarušše nu ollu sávzzaid ja vuovssáid ahte dat eai lean lohkamis. 6 Báhpat bukte Hearrá lihtuárkka sadjásis tempelgorrii, basimus boššui, kerubaid soajáid vuollái. 7 Kerubaid soaját ledje leabbut dan báikki badjel gos árka lei, ja gokče árkka ja dan guoddinstákkuid. 8 Guoddinstákkut ledje nu guhkit ahte daid geažit oidnojedje bassi latnjii mii lei goara ovddas, muhto eai guhkkelii. Dat leat doppe vel otná beaivvige. 9 Árkka siste ii lean eará go dat guokte geađgetávvala maid Moses lei bidjan dohko Horebis, go Hearrá dagai lihtu israellaččaiguin maŋŋil go sii ledje vuolgán Egyptas. 10 Go báhpat vulge bassibáikkis, de Hearrá tempela devddii balva. 11 Balvva dihte báhpat eai sáhttán doaimmahit bálvalusa, dasgo Hearrá hearvásvuohta devddii tempela. 12 Dalle Salomo dajai:
“Hearrá, don dáhtut ássat moskosis.
13 Mun lean huksen dutnje ássansaji
agálaš áigái.”
Salomo sárdnu álbmogii
14 Gonagas jorggihii álbmogii muođuid ja buressivdnidii oppa Israela searvegotti. Buohkat čužžo, 15 ja Salomo celkkii: “Máidnojuvvon lehkos Hearrá, Israela Ipmil, gii gieđainis lea ollašuhttán dan maid son lohpidii áhččásan Davidii, go son celkkii sutnje: 16 ‘Dan rájes go mun bukten iežan álbmoga Israela Egyptas, de mun in leat válljen Israela čearddaid guovlluin gávpoga gosa huksejuvvošii tempel mu nama ássansadjin. Muhto dál mun lean válljen Jerusalema iežan nama ássansadjin, ja mun lean válljen Davida iežan álbmoga Israela ráđđejeaddjin.’ 17 Mu áhčči David áiggui hukset tempela Hearrái, Israela Ipmilii. 18 Muhto Hearrá celkkii sutnje: ‘Du áigumuš hukset munnje tempela lea buorre. 19 Muhto tempela it dattetge hukse don, muhto du bárdni, du alimiid šaddu.’ 20 Dál Hearrá lea ollašuhttán dan maid lohpidii. Mun lean čohkánan áhččán Davida maŋŋil Israela truvdnui, nugo Hearrá lea cealkán, ja mun lean huksen tempela Hearrái, Israela Ipmilii. 21 Dohko mun lean dahkan saji árkii, man siste leat lihtu lágat, dan lihtu maid Hearrá dagai min áhčiiguin dalle go son buvttii sin Egyptas.”
Salomo rohkadus
22 Salomo čuoččui Hearrá áltára guoras oppa Israela searvegotti ovddas. Son lebbii gieđaid almmi guvlui 23 ja dajai: “Hearrá, Israela Ipmil! Ii leat du veardásaš ipmil, ii badjin almmis iige dáppe vuollin eatnama alde. Don bisuhat lihtu ja árkkálmasttát bálvaleddjiidat, go sii vádjolit olles váimmus du ovddas. 24 Don leat ollašuhttán dan maid lohpidit bálvaleaddjásat Davidii, mu áhččái. Maid du njálbmi lea sárdnon, dan du giehta lea dahkan. 25 Hearrá, Israela Ipmil, deavdde maiddái dan maid lohpidit bálvaleaddjásat Davidii, mu áhččái, go celket sutnje: ‘Álo čohkká du soga olmmái mu ovddas Israela truvnnus, jos du bártnit atnet váras dan geainnu man don leat vádjolan mu ovddas.’ 26 Israela Ipmil, divtte nappo ollašuvvat dan maid lohpidit bálvaleaddjásat Davidii, mu áhččái.
27 Muhto ásságo Ipmil duođaid eatnama alde? Albmi, velá almmiid almmitge eai gease du, mo dasto dát tempel maid mun lean huksen! 28 Hearrá, mu Ipmil! Jorgal almmatge bálvaleaddját beallái ja gula mu vuollegis átnuma, go mun dál rohkadalan du ovddas. 29 Ane čalmmiid ijatbeaivái rabasin dán viesu guvlui, dan báikki man birra leat cealkán: ‘Dás mu namma ássá.’ Gula maid du bálvaleaddji rohkadallá dán báikái čalmmiid. 30 Gula du bálvaleaddji ja du álbmoga Israela átnumiid, go mii rohkadallat du dán báikái čalmmiid. Vare don gulašit daid ássansadjásat albmái, gulašit ja attášit ándagassii!
31 Jos soamis vahágahttá nuppi ja geatnegahttojuvvo vuordnut váli, ja son de vuordnu váli du áltára ovddas dán tempelis, 32 de gula dan dalle albmái ja atte vuoigatvuođa bálvaleddjiidasat. Dubme sivalačča sivalažžan ja ráŋggáš su nugo su dagut ánssášit, ja dubme sivaheami sivaheapmin ja atte sutnje dan maid vuoigatvuohta gáibida.
33 Jos du álbmot Israel vuoittáhallá vašálažžii danin go lea suddudan du vuostá, muhto de jorgala du beallái, máidnu du nama, rohkadallá du ja ánuha árpmu dán tempelis, 34 de gula dan dalle albmái. Atte ándagassii álbmogat Israela suttu, ja divtte dan máhccat dán eatnamii maid don addet min áhčiide.
35 Jos albmi lea dahppagasas iige atte arvvi, danin go israellaččat leat suddudan du vuostá, muhto sii de rohkadallet dán báikái čalmmiid ja rámidit du nama ja jorgalit suttusteaset go don vuolidat sin, 36 de gula dan albmái. Atte ándagassii bálvaleddjiidat ja álbmogat Israela suttu ja bagat sidjiide rivttes geainnu man vádjolit. Divtte arvit eatnamasat maid leat addán iežat álbmogii opmodahkan.
37 Jos eatnamii boahtá nealgi dahje rohttu, jos boahtá gortniid guorban ja ástan, jos bohtet rásselohkut ja máđut, jos vašálaš birastahttá muhtun gávpogiid dahje boahtá mii buohcuvuođaid dahje givssiid ihkinassii, 38 ja de muhtun olmmoš dahje juo oppa Israel rohkadallá ja átnu árpmu – juohkehašhan dovdá buoremusat givssi mii su váivvida – ja lebbe gieđaid dán tempela guvlui, 39 de gula dan ássansadjásat albmái. Atte sidjiide ándagassii, daga juohkehažžii nugo su vádjolus ánssáša, danin go don dovddat olbmo váimmu, dušše don dovddat buot olbmuid váimmu. 40 Nu sii ballet dus nu guhká go ellet dán eatnamis maid don addet min áhčiide.
41 Maiddái vierroolbmot vedjet boahtit gáiddus eatnamis. Sii eai gula du álbmogii, 42 muhto doppenai beaggá du stuorra namma ja du gievrras ja bajiduvvon giehta. Go vierroolmmoš boahtá ja rohkadallá du dán tempelii čalmmiid, 43 de gula dan ássansadjásat albmái ja daga dan maid son átnu dus. Dalle buot máilmmi álbmogat ohppet dovdat du nama, ballet dus du álbmoga Israela láhkái ja ipmirdit ahte dát tempel maid mun lean huksen, lea basuhuvvon du nammii.
44 Jos don vuolggahat iežat álbmoga soahtat vašálaččain, ja rohkadallá du dán gávpogii čalmmiid maid don leat válljen ja dán tempelii čalmmiid maid mun lean huksen du nammii, 45 de gula albmái dan rohkadusaid ja átnumiid ja veahket dan oažžut vuoigatvuođa.
46 Jos sii suddudit du vuostá – iihan leat oktage olmmoš gii ii suddut – ja don moaráhuvat sidjiide ja attát sin vašálaččaid gihtii, ja sii dolvojuvvojit fáŋgan vašálaččaid eatnamii guhkás dahje lahka, 47 muhto sii de fáŋgavuođas gáhtet ja fas čurvot dutnje ja dadjet: ‘Mii leat suddudan ja dahkan vearrut, mii leat leamaš ipmilmeahttumat’, 48 ja jos sii de vašálaččaideaset eatnamis jorgalit du beallái oppa váimmus ja oppa sielus ja rohkadallet du iežaset eatnamii čalmmiid, dán eatnamii čalmmiid maid don addet sin áhčiide ja dán gávpogii čalmmiid maid don leat válljen, ja dán tempelii čalmmiid maid mun lean huksen du nammii, 49 de gula dalle ássansadjásat albmái sin rohkadusa ja átnuma ja veahket sin oažžut vuoigatvuođa. 50 Atte álbmogasat ándagassii buot maid sii leat suddudan ja rihkkon du vuostá, ja divtte dan oažžut árpmu dain geat dollet dan fáŋgan, nu ahte sii árpmihivčče dan. 51 Dáthan lea du iežat álbmot ja du opmodat maid don buktet Egypta šolgenuvnnas. 52 Jorgal čalmmiid bálvaleaddját ja iežat álbmoga Israela beallái go sii rohkadallet du! Gula sin álo go sii čurvot dutnje! 53 Hearrá Ipmil, don leat ieš čuoldán sin buot eatnama álbmogiin vai sii livčče du opmodat; nugo don celket du bálvaleaddji Mosesa bokte dalle go buktet min áhčiid Egyptas.”
Tempela vihaheapmi
54 Go Salomo lei geargan rohkadallamis ja átnumis visot dán, de son lihkai Hearrá áltára ovddas gokko son lei čippostallan gieđat almmi guvlui. 55 Son čuožžilii ja buressivdnidii jitnosii oppa Israela searvegotti. 56 “Máidnojuvvon lehkos Hearrá guhte lea addán álbmogasas Israelii muosi, nugo son lohpidii. Ii mihkkege dain buriin maid son lohpidii bálvaleaddjis Mosesa bokte, leat šaddan duššin. 57 Vare Hearrá, min Ipmil, livččii minguin, nugo son lei min áhčiiguin! Vare son ii guođáše min iige hilggoše min, 58 muhto sojahivččii min váimmu beallásis, nu ahte mii álo vádjolit su geainnuid ja doallat daid báhkkomiid, lágaid ja mearrádusaid maid son attii min áhčiide.
59 Vare Hearrá, min Ipmil, muittášii ijatbeaivái dan rohkosa maid mun lean rohkadallan, nu ahte son addá bálvaleaddjásis ja iežas álbmogii Israelii vuoigatvuođa guđege beaivái. 60 Dalle buot eatnama álbmogat ipmirdit ahte dušše Hearrá lea Ipmil, ii oktage eará. 61 Lehkos din váibmu ollislaččat Hearráin, min Ipmiliin, nu ahte doallabehtet su lágaid ja doahttalehpet su báhkkomiid, nugo otná beaivvige.”
62 De gonagas ja oppa Israel suinna oaffarušše njuovvanoaffariid Hearrá muođuid ovddas. 63 Salomo oaffarušai searvevuođaoaffarin Hearrái guoktelogiguokteduhát vuovssá ja čuođi guoktelogiduhát sávzza. Nu gonagas ja buot israellaččat vihahedje Hearrá tempela. 64 Gonagas basuhii dan beaivvi Hearrá tempela ovdašilju gaskaoasi gos son oaffarušai boaldinoaffariid ja borramušoaffariid ja searvevuođaoaffariid buoidebihtáid, dasgo bronsaáltár mii lei Hearrá muođuid ovddas, lei menddo uhcci geassit buot boaldinoaffariid ja borramušoaffariid ja searvevuođaoaffariid buoidebihtáid.
65 Nu Salomo doalai basiid oppa Israeliin. Hearrá, min Ipmila, muođuid ovdii lei boahtán hui stuorra olmmošeatnatvuohta davvin Lebo-Hamata rájes ja lullin Egyptajoga rájes. Sii dolle doppe basiid čieža beaivvi ja vel čieža beaivvi, oktiibuot njealljenuppelohkái beaivvi. 66 Gávccát beaivvi son luittii álbmoga vuolgit. Israellaččat buressivdnidedje gonagasa ja vulge dasto ruoktot ilus ja arvvohis mielas buot dan buori dihte maid Hearrá lei dahkan bálvaleaddjásis Davidii ja álbmogasas Israelii.