Ii oktage fuobmán ahte Jonatan lei vuolgán. 4 Goappáge bealde dan várregaskka gokko Jonatan šattai mannat vai beassá filistalaččaid ovdajoavkku lusa, lei ceakkobákti. Nuppi namma lei Boses ja nuppigis Senne. 5 Nubbi bákti ceaggái Mikmasa buohta davás guvlui, ja nubbi Geba buohta máttás guvlui. 6 Jonatan dajai vearjoguoddásis: “Mannu daid birračuohpakeahtes olbmáid lusa! Hearrá sáhttá veahkehit munno. Sonhan sáhttá addit vuoittu seammá bures unna jovkkožii go stuorra jovkui.” 7 Vearjoguoddi vástidii: “Daga visot maid áiggut. Mun čuovun du gosa dáhtut.” 8 Jonatan dajai: “Mannu doid olbmáid lusa ja diktu sin fuomášit munno. 9 Jos sii dadjet ahte moai galge čuožžut siivvut dassá go sii ollejit munno lusa, de moai orro dakko gokko letne eange goarkŋo sin lusa. 10 Muhto jos sii gohččot munno goargŋut iežaset lusa, de moai gorgŋo, danin go dat lea mearka das ahte Hearrá lea addán sin munno gihtii.”
11 Go filistalaččaid ovdajoavkku olbmát áice sudno, de sii dadje: “Gehččet, hebrealaččat bohtet olggos biejuin maidda leat čiehkádan!” 12 Ovdajoavkku olbmát čurvo Jonatanii ja su vearjoguoddái: “Goargŋu deike min lusa, de oaččosteahppi!” Dalle Jonatan dajai vearjoguoddásis: “Goarkŋo mu maŋis! Dál Hearrá lea addán sin Israela gihtii.” 13 Jonatan goarkŋui gieđaid ja julggiid veagas, ja vearjoguoddi goarkŋui su maŋis. Jonatan časkkii filistalaččaid eatnamii, ja vearjoguoddi bođii su maŋis ja heakkahuhtii sin. 14 Dan vuosttaš falleheamis Jonatan ja su vearjoguoddi gottiiga moaddelogi olbmá eananbihtás man guhkkodat lei bealli das maid olmmoš olle jorgut ovtta beaivvis. 15 Dalle suorganii oppa filistalaččaid soahteveahka sihke soahtesiiddas ja giettis, ja maiddái speadjárat ballájedje. Eanan doarggistii, ja Ipmil suorggahii sin.
16 Saula várdájeaddjit Benjamina Gibeas oidne vašálaččaid siidda bieđganeamen ja olbmuid viehkamin ovddas maŋás. 17 Dalle Saul gohčui geahčadit olbmáidis vai beassá oaidnit gii váilu. Dalle gávnnahuvvui ahte Jonatan ja su vearjoguoddi eaba lean das. 18 Saul dajai Ahiai: “Buvtte efoda!” Ahia oainnat guttii dan áigge efoda Israela ovddas. 19 Muhto go Saul lei sárdnumin báhpain, de šlápma filistalaččaid siiddas stuorui ahte stuorui, ja Saul dajai báhppii: “Divtte orrut!” 20 Saul vulggii buot olbmáidisguin šláma guvlui. Doppe filistalaččat časke mihkiiguin guhtet guimmiideaset, ja lei dievas moivi. 21 Maiddái hebrealaččat geat dološ áiggiid rájes ledje bálvalan filistalaččaid ja ledje boahtán soahtat sin beali, serve dál israellaččaiguin geat ledje Sauliin ja Jonataniin. 22 Ja go israellaččat geat ledje čiehkádan Efraima várreeatnamii gulle ahte filistalaččat ledje báhtareamen, de siige doarridišgohte sin ja soahttájedje singuin. 23 Nu Hearrá attii Israelii vuoittu dan beaivvi.
Soahti viidánii don beallái Bet-Avena, 24 ja israellaččat áŧestuvvojedje sakka. Dalle Saul vuortnuhii olbmáidis: “Garuhuvvon lehkos dat gii borrá maidege ovdal eahkeda, ovdal go mun lean mávssahan vašálaččaidasan.” Dan dihte ii oktage muosáhan borramuša. 25 De olbmát bohte vuovdái gos lei honnet. 26 Go sii bohte mieđašeanebesiid lusa, de ii oktage arvan borrat maidege, vaikko honnet goaikkui juohke sajis, danin go sii balle Saula garuhusas. 27 Muhto Jonatan ii lean gullan ahte su áhčči lei vuortnuhan olbmáid. Son geigii soappi ja buonjui soabbegeaži honnegis ja borai, ja su čalmmit šadde čielggasin. 28 Dalle muhtun soahteolbmá dajai: “Du áhčči vuortnuhii min sakka ja garuhii juohkehačča gii borrá maidege odne. Danin buohkat leat vuoimmehuvvan.” 29 Jonatan vástidii: “Mu áhčči lea buktán lihkuhisvuođa eatnamii. Gehččet mo mu čalmmit šadde čielggasin, go mun muosáhin uhccánaš honnega. 30 Man sakka stuoribun filistalaččaid heavvu livččiige šaddan, jos olbmot odne livčče ožžon borrat biepmu maid mii fidniimet sálašin vašálaččain!”
31 Dan beaivvi israellaččat ádje filistalaččaid Mikmasis gitta Ajalona rádjái. Dalle olbmát ledje áibbas vuoimmehuvvan. 32 Sii ripme sállašii ja válde sávzzaid, vuovssáid ja gálbbiid ja njuvve daid báljes eatnamis ja borre bierggu mas ain lei varra. 33 Muhtumat muitaledje Saulii: “Olbmát suddudit Hearrá vuostá; sii borret bierggu mas lea varra.” Saul dajai: “Dii lehpet leamaš oskkáldasmeahttumat. Fierahehket dal deike mu lusa stuorra geađggi! 34 Mannet dasto álbmoga gaskii ja gohččot juohkehačča buktit mu lusa iežas vuovssá ja lábbá. Njuvvet ja borret daid dás, amadet suddudit Hearrá vuostá nu ahte borrabehtet bierggu mas lea varra.” Dan ija juohkehaš buvttii iežas vuovssá maid lei váldán, ja njuovai dan das. 35 De Saul huksii áltára Hearrái; dat lei vuosttaš áltár maid son huksii.
36 Saul dajai: “Fallehehkot filistalaččaid otná ija ja stajidehkot sin dassá go čuvggoda. Allot divtte ovttage sis beassat báhtui.” Álbmot vástidii: “Daga maid anát buorrin.” Muhto báhppa dajai: “Loaiddastehkot vuos Ipmila ovdii.” 37 Ja Saul jearai Ipmilis: “Vuolggángo mun doarridit filistalaččaid? Attátgo don sin Israela gihtii?” Muhto Ipmil ii vástidan sutnje dan beaivvi. 38 Dalle Saul gohčui álbmoga oaivámuččaid čoagganit ja dajai sidjiide: “Guorahallet dárkilit makkár suddu odne lea dahkkojuvvon. 39 Nu duohta go Hearrá, Israela beasti, eallá: Sivalaš ráŋggáštuvvo jápmimiin, vaikko dat livččii mu bárdni Jonatan.” Muhto ii oktage jietnadan maidege. 40 De Saul celkkii israellaččaide: “Čužžot dii nuppe bealde, ja mun ja mu bárdni Jonatan čužžo nuppe bealde.” Sii dadje: “Daga maid anát buorrin.” 41 Saul celkkii Hearrái, Israela Ipmilii: “Divtte duohtavuođa boahtit albma!” Vuorbi deaivvai Jonatanii ja Saulii, ja álbmot beasai áššeheapmin. 42 Saul dajai: “Vuorbádehket mu ja mu bártni Jonatana gaskkas!” Ja vuorbi deaivvai Jonatanii. 43 Saul dajai Jonatanii: “Muital maid leat dahkan!” Jonatan vástidii: “Mun válden uhccánaš honnega soabbegeahčái ja muosáhin dan. Mun lean gearggus jápmit.” 44 Saul dajai: “Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos don it dán dihte jáme, Jonatan!” 45 Muhto álbmot dajai Saulii: “Galggašiigo Jonatan jápmit, vaikko son lea vuoitán dán stuorra vuoittu Israelii? Ii eisege! Nu duohta go Hearrá eallá, de ii oktage vuoktačalbmi su oaivvis oaččo gahččat eatnamii. Ipmila vehkiin son lea dahkan dan maid odne lea dahkan.” Nu álbmot lonistii Jonatana, iige son dárbbašan jápmit. 46 Saul heittii doarrideames filistalaččaid, ja filistalaččat besse máhccat iežaset eatnamii.
Soahti ránnjáálbmogiiguin
47 Go Saul lei šaddan Israela gonagassan, de son soađai vašálaččaidisguin juohke guovllus. Son soađai Moabiin, Ammoniin ja Edomiin, Soba gonagasain ja filistalaččaiguin. Ja gosa son ain jorggihii, de son vuittii. 48 Saul dagai veagalaš dagu go son časkkii amaleklaččaid ja gájui Israela dan stajideddjiid gieđas.
49 Saula bártnit ledje Jonatan, Jišvi ja Malkišua. Sus ledje maid guokte nieidda, boarráset lei Merab ja nuorat Mikal. 50 Saula áhkká lei Ahinoam, Ahimaasa nieida. Saula soahteveagaoaivámuš lei Abner gii lei Nera, Saula čeazi, bárdni. 51 Kiš, Saula áhčči, ja Ner, Abnera áhčči, leigga Abiela bártnit. 52 Garra soahti filistalaččaiguin bisttii nu guhká go Saul elii, ja danin son válddii bálvalussii juohke jálus ja gievrras olbmá gean deaivvai oaidnit.