1 Saula ja Davida sogaid gaskkas bisttii soahti guhká. David gievrrui ahte gievrrui, muhto Saula sohka hedjonii ahte hedjonii.
2 Davidii riegádedje bártnit Hebronis. Su vuosttašriegádeaddji lei Amnon gean eadni lei jisreellaš Ahinoam. 3 Nubbi lei Kilab gean eadni lei Abigajil, karmellaš Nabala leaska, goalmmát Absalom gean eadni lei Maaka, Gešura gonagasa Talmaja nieida, 4 njealját Adonia, Haggita bárdni, viđát Šefatja, Abitala bárdni, 5 ja guđát Jitream, Davida áhká Egla bárdni. Dát bártnit riegádedje Davidii Hebronis.
Abner manná Davida beallái
6 Dan botta go Saula ja Davida sogaid soahti bisttii, de Abner oaččui ain eambbo válddi Saula sogas. 7 Saulis lei leamaš liigeáhkkán Rispa, Aja nieida. De oktii Išbošet dajai Abnerii: “Manne don leat ovttastallan mu áhči liigeáhkáin?” 8 Išbošeta sánit moaráhuhtte sakka Abnera, ja son dajai: “Mun in leat mihkkege Juda beatnagiid! Dán beaivvi rádjái mun lean leamaš oskkáldas áhčát Saula sohkii ja su vieljaide ja ustibiidda, inge leat diktán du šaddat Davida gihtii, ja dál don sivahalat mu dán nissona dihte. 9 Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos mun in daga dan maid Hearrá vuordnumiin lea lohpidan Davidii: 10 ‘Mun válddán gonagasvuođa Saula sogas ja ceggen Davidii truvnnu Israelii ja Judai, Dana rájes gitta Beer Šeba rádjái.’” 11 Iige Išbošet duostan vástidit Abnerii šat sánige.
12 Abner vuolggahii áirasiid Davida lusa cealkit: “Geasa dát eanan gullá? Daga muinna lihtu, de mun veahkehan du oažžut oppa Israela iežat beallái.” 13 David vástidii: “Buorre! Mun dagan duinna lihtu, muhto dušše ovttain eavttuin: Buvtte mu lusa Saula nieidda Mikala. Muđui don it oaččo boahtit mu čalmmiid ovdii.” 14 Ja David vuolggahii áirasiid Saula bártni Išbošeta lusa cealkit: “Atte munnje ruoktot áhkkán Mikala, gean mun gihládin alccesan čuđiin filistalaččaid ovdaliikkiin.” 15 Išbošet vieččahii Mikala su boatnjá Paltiela, Lajiša bártni, luhtte. 16 Mikala boadnjá vulggii mielde ja čuovui su čieru gitta Bahurima rádjái. Muhto Abner dajai sutnje: “Mana ruoktot!” Ja son manai.
17 Abner lei ságastan Israela vuorrasiiguin ja dadjan: “Dii lehpet juo guhká dáhtton Davida iežadet gonagassan. 18 Dál lea áigi dahkat dan duohtan, dasgo Hearrá lea cealkán Davidii: ‘Mun attán bálvaleaddján Davida gádjut álbmogan Israela filistalaččaid ja buot eará vašálaččaid gieđas.’” 19 Abner sártnui dán maiddái benjaminlaččaide. De son manai Hebronii ja muitalii Davidii mii Israela ja Benjamina mielas lei buorre.
20 Go Abner bođii Hebronii guvttiinlogiin olbmáin, de David lágidii guossemállásiid sutnje ja su olbmáide. 21 Abner dajai Davidii: “Mun vuolggán dál čohkket oppa Israela du lusa, hearrán ja gonagassan. Sii dahket duinna lihtu, ja don šattat buot daid gonagassan geaid dáhtut ráđđet.” De David luittii Abnera vuolgit, ja son vulggii ráfis.
Abner goddojuvvo
22 Aiddo dalle Davida olbmát ja Joab máhcce speadjanmohkis ja bukte stuorra sállaša mielddiset. Abner ii lean šat Davida luhtte Hebronis, danin go David lei luoitán su vuolgit ráfis. 23 Go Joab bođii olbmáidisguin, de sutnje muitaluvvui: “Abner, Nera bárdni, bođii gonagasa lusa, ja son luittii su vuolgit ráfis.” 24 Joab manai gonagasa lusa ja dajai: “Maid don leat dahkan? Abner bođii du lusa, ja don luitet su vuolgit ráfis! 25 Donhan dovddat Abnera, Nera bártni! Son bođii dolvvohallat du, oahppat goas don vuolggát ja boađát, vai beassá diehtit buot maid don dagat.” 26 Dasto Joab vulggii Davida luhtte ja vuolggahii áirasiid Abnera maŋŋái, ja sii jorgalahtte Abnera Sira arvegáivvo luhtte. David ii diehtán das maidege. 27 Go Abner máhcai Hebronii, de Joab doalvvui su doaresbeallái poartta gurrii, vai mahkáš beassá sártnodit suinna guovttá gaskan. Doppe Joab čuggii su čoavjái, nu ahte son jámii. Ná Joab mávssahii vieljas Asaela goddima. 28 Go David gulai dan, de son dajai: “Hearrá diehtá ahte mun ja mu gonagassohka leat agálaččat vigiheamit Abnera, Nera bártni, jápmimii. 29 Bohtos dát sivalašvuohta Joaba oaivái ja oppa su áhči bearrašii! Lehkoset Joaba sogas álo dakkárat geat buhcet golgamis dahje spihtáldávddas, geat vázzet soappeveagas, geat gahččet miehkkái dahje geain váilu láibi!” 30 Nu Joab ja su viellja Abišai gottiiga Abnera, danin go son lei goddán Gibeona soađis sudno vielja Asaela.
David morašta Abnera
31 David dajai Joabii ja buohkaide geat ledje das: “Gaikkodehket biktasiiddádet, gárvodehket horstabiktasa ja dollet jábmičierrumiid Abnerii.” Ja gonagas David váccii guoddinmuoraid maŋis, 32 go Abner hávdáduvvui Hebronii. Gonagas čierui jitnosit Abnera hávdeguoras, ja maiddái oppa álbmot čierui. 33 Gonagas lávllui Abnerii dán váidaluslávlaga:
“Fertiigo Abner jápmit
nugo vearredahkki jápmá?
34 Eai du gieđat lean čadnojuvvon,
du juolggit eai lean láhkkiin.
Don gahččet nugo olmmoš gahččá
vearredahkkiid gihtii.”
Dalle álbmot čierui su ain eambbo.
35 Dasto olbmot bohte fállat Davidii láibbi dan bále go ain lei beaivi. Muhto David vuortnui: “Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos mun muosáhan láibbi dahje maidege ihkinassii, ovdal go beaivváš luoitáda.” 36 Dáidda sániide olbmot liikojedje nugo buot earáige maid gonagas dagai. 37 Ja buot olbmot ja oppa Israel ipmirdedje dan beaivvi ahte Abnera, Nera bártni, goddin ii lean vuolgán gonagasas. 38 Ja gonagas dajai bálvaleddjiidasas: “Dii diehtibehtet ahte dán beaivvi stuorra oaivámuš lea gahččan Israelis. 39 Muhto mun lean ain headju vaikko lean vuidojuvvon gonagassan, ja duot olbmát, Seruja bártnit, leaba fámolaččabut go mun. Máksos Hearrá dán rihkkosa dasa gii dan dagai!”